Posti kulkee kovin hitaasti – åtminstone på svenska.

Useilla paikkakunnilla on käytössä osoitteet sekä ruotsiksi että suomeksi. Suomihan on virallisesti kaksikielinen maa. Maassamme elää satojatuhansia ihmisiä, joiden äidinkieli on ruotsi. Heidän lisäkseen meitä ruotsia koti-, työ- tai harrastuskielenä käyttäviä on paljon. Kaksikielisessä maassa on lupa käyttää maan molempia virallisia kieliä. On jopa oikeus saada palveluja sekä ruotsiksi että suomeksi. On oikeus käyttää sekä ruotsia että suomea.

Helsingin Sanomat julkaisi eilen (24.10.2023) artikkelin, jossa se kertoi lukijoidensa kertomista postin kulkuun liittyvistä ongelmista, yhtenä niistä ruotsiksi kirjoitetut osoitteet. Suomen valtion omistaman Postin edustaja kertoi osoitteiden olevan Postin järjestelmässä ruotsiksi ja suomeksi. Kielen siis ei tulisi vaikuttaa lajitteluun tai kirjeen perille toimittamiseen.  

Omat kokemukseni todistavat päinvastaista. Jos kirjoitan lähetyksen katuosoitteen ruotsiksi, on ongelmia odotettavissa. On todennäköistä, ettei lähetystä toimiteta kohtuullisessa ajassa perille, jos toimitetaan lainkaan. Postin järjestelmässä saattavat osoitteet löytyä suomeksi ja ruotsiksi, mutta ymmärtävätkö järjestelmää käyttävät ruotsia. Lähetyksen toimittaminen jokseenkin säännönmukaisesti ontuu, mikäli kirjeeseen tai pakettiin on osoite kirjoitettu ruotsiksi.

Vuosien varrelta asiasta on kertynyt runsaasti kokemuksia. Tässä pari aivan tuoretta esimerkkiä:

• Lähetimme elokuun alussa useita postikortteja Pohjois-Norjasta Suomeen. Monien korttien osoitekentässä oli vastaanottajan tarkka osoite ruotsiksi. Yksi näistä korteista tuli perille Vantaalle lokakuun 16. päivänä, yli kaksi kuukautta matkattuaan. Korttiin ruotsiksi kirjoitetun osoitteen päälle oli Postissa kahdesti liimattu tarra, jossa sama osoite oli kirjoitettu suomeksi. Muut siltä reissulta lähetetyt kortit päätyivät vähitellen perille elokuun aikana. Ne kortit, joissa osoite ruotsiksi, selvästi muita myöhemmin.

• Lokakuun kahdeksannen päivän aamulla varhain ajoimme autolla kotoamme Vihdistä Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja edelleen viikon lomamatkalle Kyprokselle. Sujautimme matkalla kaksi kirjekuorta postilaatikkoon Espoon Lahnuksessa. Molemmat kirjeet olivat matkalla samaan Espoon Laaksolahdessa olevaan osoitteeseen ja kummassakin osoite kirjoitettuna ruotsiksi. Totesin vaimolleni, että mielenkiintoista nähdä kuinka kauan posti kulkee Espoosta Espooseen. Mahtavatko ehtiä perille matkamme aikana. No, eivät ehtineet. Toinen kirjeistä matkusti kymmenen päivää, toinen palautui takaisin meille Vihtiin seitsemäntoista päivää myöhemmin.

Mikkelin eteläpuolella Ristiinan silloisessa pappilassa 1900-luvun ensivuosikymmenillä asuneella faffallamme (isäni isoisällä) oli viikottain, joka tiistaiaamu, tapana kirjoittaa kirje Luumäellä asuville siskoilleen. Siskojen vastaus hänen viikkokirjeeseensä tuli perille aina ennen seuraavaa tiistaita. Silloin, sata vuotta sitten, posti kulki junalla, höyrylaivalla, hevosella ja jalan. Ja sen kulkuun saattoi luottaa.

Eipä taitaisi liikkumisvälineiden kehittymisestä huolimatta moinen palvelu enää onnistua tämän päivän Postilta.