
Matkustan jälleen kerran kokousmatkalle Brysseliin. Tällä kertaa matkan pääaiheena on EDPD-konferenssi (The European Day of Persons with Disablities), jonka EU komissio vuosittain järjestää. Komissio kattaa kutsuttujen osallistujien matkakulut (lentolippu ja hotelli), mutta majoituksen osalta vain kaksi majoitusvuorokautta. Lämmin kiitos siitä!
En usko olevani ainoa, joka haluaa hyödyntää tällaista kustannettua matkaa osalistumalla samalla myös muihin näiden päivien ympärillä järjestettäviin tapahtumiin. Inclusion Europe on päättänyt järjestää päivää ennen konferenssia EU parlamentissa tapahtuman, jossa julkistetaan kokoamamme ensimmäinen Inclusion Indicators -raportti.
Tällaisessa julkistamistilaisuudessa minun Inclusion Europen puheenjohtajana on luonnollisesti hyvä olla paikalla. Minulle varataan myös puheenvuoro heti tilaisuuden järjestäjinä olevien MEPien, Monica Semedo ja Katrin Langensiepen jälkeen. Siispä varaamaan lisävuorokausi majoitusta, jotta voin olla mukana.
Varaan huoneen lisävuorokauttani varten samasta EU-kortteleissa sijaitsevasta hotellista, josta komission käyttämä matkatoimisto on minulle majoituksen varannut. Haluan etukäteen varmistaa, että voin kahdesta erillisestä varauksesta huolimatta kaikki kolme yötä pitää saman huoneen. Otan yhteyden hotellin matkustamistani edeltävänä päivänä. Minulle luvataan asian olevan kunnossa.
Saavun hotelliin illalla. Vastaanottovirkailja havaitsee heti, että itse varaamani yhden yön majoituksen lisäksi minulle oli matkatoimiston tekemä varaus myös kahdelle seuraavalle yölle. Hän kuitenkin tuntuu jostain kumman syystä tuijottavan ruutuaan kauan. Hän kertoo kokevansa sen ongelmaksi, että toinen varaukseni oli erilaiseen huoneeseen kuin se toinen. Totean, että minulle on tärkeintä, että voin pitää saman huoneen koko varaukseni ajan. Hänestä se tuntuu mahdottomalta, koska hotelli olisi huomenna täyteen varattu.
Totean hänelle, että joo mutta kukaan huomisista varaajista ei ole vielä täällä, mutta minä olen. Hankalalta edelleen tuntuu, kunnes totean, etten nyt tunne itseäni kovin tervetulleeksi. Minulle on edellisenä päivänä luvattu asian olevan kunnossa. Silloin hän ryhtyy tilannetta anteeksi pyytelemään ja jo kohta minulla oli huone kaikiksi kolmeksi yöksi.
Siirryn kerroksen alemmas ja kuljen minulle osoitettua pitkää käytävää, josta löydän hissin. Nousen hissillä seitsemännen kerroksen huoneeseeni ja heti oven avattuani tunnen huoneen erittäin viileäksi. Seinällä on termostaatti, joka oli käännettynä 30 asteeseen. Joku toinenkin on siis yrittänyt saada huonetta lämpimäksi. Laitan termostaattilaatikon puhaltimen päälle ja lähden ulos kävelemään. Ajattelen, että kun ei puhallusta ollut ollut, ei huone ehkä siksi myöskään ole lämmennyt.
Palattuani totean huoneen edelleen viileäksi, suorastaan kylmäksi. Ulkona on nollakeli. Menen peiton alle lämpimään ja avaan läppärini tarkistaakseni postit ja sosiaalisen median. Internet on todella hidas. En muista milloin viimeksi olisin seurannut kuvien latautumista ikäänkuin rivi kerrallaan, ehkä joskus parikymmentä vuotta sitten. Odottelen kuvien latautumista.
Kello alka olla jo paljon ja olen väsynyt. En halua enää valvoa odottamassa huoltomiestä huoneeseen säätämään lämpöä. Siksi lähetän sähköpostilla ilmoituksen vastaanottoon kokemistani ongelmista ja käyn nukkumaan.
Huone on melkoisen kolea. Vedän sukat jalkaan ja kääriydyin tuplasängyn tuplatäkkiin. Mietin pipon päähän laittamista, mutta luovuin ajatuksesta. Saan pidettyä itseni jotenkuten lämpimänä täkkiin kääriytyneenä, mutta herään yöllä useampaan kertaan ja totean huoneen koleuden.
Aamulla heti herättyäni ajattelen, että kylmän yön jälkeen lämmin suihku saattaisi tehdä terää. Lavuaarin hanan avattuani, havaitsen veden olevan kylmää. Kokeilen ammeen hanaa, sama juttu. Annan valua melko pitkään, vesi vaan ei lämpene.
Matkalla aamiaiselle käyn vastaanottotiskin kautta ja kerron tästä uusimmasta havainnostani. Kerron myös jo illalla lähettämästäni viestistä. Henkilö toteaa viestini lukeneensa ja sanoo ”My apologies”. Hän lupa hoitaa asian kuntoon.
Lähden Inclusion Europen toimistolle kokoukseen. Puolen päivän jälkeen palaan hotellille ja saatan todeta huoneen lämpötilan normaalimmaksi. Vessan hanasta tulee lämmintä vettä. Samoin ammeen hanasta.
Loppu siis hyvin. Mutta en olisi uskonut, että Brysselin EU-kortteleista melko hintavaa hotellihuonetta varatessa täytyisi varmistua siitä, että huoneessa on lämmitys, että huoneessa toimii internet ja että kylpyhuoneeseen tulee myös lämmintä vettä.
Kirjoitan kaikesta kokemastani palautteen, jonka pyydän toimittamaan hotellin johdolle. Lähden kävelemään kohti Parlamenttia ja Inclusion Indicators 2023 -julkistamistilaisuutta.
Kuluu vuorokausi. Oltuani koko päivän EDPD konferenssissa, palaan hotelliin konferenssipäivän päätyttyä. Saan sähköpostia vastaanoton esihenkilöksi esittäytyvältä henkilöltä. Hän kertoo yrittäneensä tavoittaa minua huoneesta, mutta kun ei ole siinä onnistunut ja siksi lähettää sähköpostia.
Vapaasti suomennettuna hänen vastauksensa kuuluu näin:
”Ensinnäkin haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää teitä luottamuksesta, jota olette osoittanut ketjuamme ja hotelliamme kohtaan.
Asiakkaidemme tyytyväisyys on päätavoitteemme, ja olen syvästi pahoillani, että emme ole täysin onnistuneet täyttämään odotuksianne ensimmäisen yön aikana. Voitte olla varma, että olemme tutkineet palautteenne kylmästä buffetista, lämmityksestä ja lämpimästä vedestä ja ryhtyneet tarvittaviin toimiin varmistaaksemme, että tyypillisesti korkeat standardimme säilyvät.
Hotellissa oli tekninen ongelma koskien lämmitys- ja lämminvesijärjestelmää yöllä 28. – 29. marraskuuta, ongelma, joka ratkesi aamulla ensimmäisen tunnin aikana. Ymmärrän kuitenkin täysin huolenne ja kokemuksenne, joten haluan tarjota teille 50 % alennuksen ensimmäisen yön varauksestanne.
Liittenä voitte löytää uuden laskun luottokorttihyvityksineen.
Olemme sitoutuneet tarjoamaan ikimuistoisia elämyksiä poikkeuksellisella palvelulla ja siksi toivomme, että oleskelunne loppu on ollut miellyttävä.”
