Olen hämmentynyt ja turhautunut.
Väkisin tulee välillä miettineeksi eivätkö hyvinvointialueemme (LUVN) viranhaltijat ja poliittiset päätöksentekijät todellakaan ymmärrä miksi vammaissosiaalityö on olemassa. Vammaissosiaalityö on tarkoitettu auttamaan ihmisiä selviytymään elämässä, jonka heidän vammansa tekee monin tavoin haastavaksi. Vammaissosiaalityö on tarkoitettu lieventämään ja poistamaan vamman tuottamia haasteita. Ei aikaansaamaan uusia.
Tärkeä osa vammaissosiaalityötä on liikkumisen tuki, jonka järjestämisen järjellisyyttä alueellamme moni nyt pohtii. Vammaisen ihmisen liikkumisen tarpeet ovat aivan yhtä tärkeitä kuin kenen tahansa muun. Kun julkinen liikenne ei niihin taivu tai oma auto ei ole soveltuva ratkaisu, tarvitaan toimivaa taksipalvelua. Se on yhdenvertaista. Se on samalla lainsäätäjän tahtotila.
Päätöksistä vastaavat viranhaltijat ja poliitikot eivät tunnu tätä ymmärtävän. Päivitellään tuen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, mutta ei tunnuta muistavan miksi nämä kustannukset ylipäätään ovat olemassa. Sitä miten niillä saadaan aikaiseksi hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Mitä paremmin yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat, sitä enemmän aiheutuu kustannuksia. Se vaan on yhdenvertaisuuden hinta.
Vaatimus yhdenvertaisuudesta ei ole polittiikkaa. Se ei ole mielipide. Se on ihmisoikeus ja siitä säätää YKn vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Sopimus, jonka olemassaolon tietämys tuntuu olevan virkakunnan ja päättäjien keskuudessa olematonta. Tämän lisäksi yhdenvertaisuuden toteutumisen takeena on tuore vammaispalvelulaki.
Päivittäinen liikkumisen tuki ja miten se toteutetaan, on äärimmäisen ja erityisen tärkeässä asemassa kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Elämässä, joka on vuosia ja jopa vuosikymmeniä perustunut pitkälti tuttuihin ja turvallisiin rutiineihin, ennakointiin, järjestelmällisyyteen ja huolelliseen suunnitelmallisuuteen, asioiden tapahtumiseen tietyssä ja totutussa järjestyksessä.
Kaikki tämä tekee kehitysvammaisten ihmisten maailmasta heille helpommin hahmotettavan, helpommin hallittavan, helpommin koossa pidettävän ja ennen kaikkea turvallisemman. Kehitysvammaisen ihmisen oma maailma rakentuu erilaisesta asioiden ja tapahtumien ymmärtämisestä. Turvaa ja tukea tähän antaa monelle liikkumisen tukea tarvitsevalle kehitysvammaiselle vakiotaksi. Taksi, joka on kehitysvammaiselle tuttu ja joka tuntee asiakkaansa ja hänen yksilölliset tarpeensa.
Kehitysvammaisen ihmisen herkästi haavoittuvassa maailmassa sujuvan arjen muutoksiin tulee pystyä varautumaan. Jotta tuo maailma pysyisi koossa. Jotta heidän ja heidän ympärillään olevien ihmisten, läheisten ja työntekijöiden arki olisi sujuvampaa. Elämän muutoksiin valmistautumsen varalta lainsäätäjä on uuteen vammaispalvelulakiin kirjannut erityisen valmennuksen.
Jollei muutoksiin huolellisesti valmistauduta, muuttuu maailma kaoottiseksi ja aiheuttaa käsittämättömän määrän ongelmia, kun tuttuihin ja turvallisiiin rutiineihin rakentuva elämä järkkyy. Muutoksiin valmistautumiseen puolestaan tarvitaan aikaa.
Hyvinvointialueiden vammaissosiaalityötä koskevassa päätöksenteossa tämä tulee ymmärtää. Vammaissosiaalityössä se varmasti ymmärretään. Mutta myös asioita valmistelevien viranhaltijoiden ja niistä päättävien poliitikkojen tulee tämä ymmärtää. Koska heidän tehtävänään on luoda puitteet vammaissosiaalityölle, mahdollistaa se ja sen tuottama hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja osallisuus.
Kirjoitan tästä jo kohta neljän vuosikymmenen kokemuksella ja kokemuksen synnyttämällä tiedolla kahden aikuisen kehitysvammaisen poikamme ja heidän kaltaistensa ihmisten elämästä. Erityisen hyvin tunnen luonnollisesti omat poikani. Tiedän heidän molempien tapansa reagoida valmistelemattomiin muutoksiin. Tiedän kokemuksesta äkillisten muutosten jälkiseuraukset. Tiedän miten ne aiheuttavat stressiä ja sen myötä epilepsiakohtauksia sekä haastavaa käyttäytymistä viikoiksi jopa kuukausiksi eteenpäin. Tätä on nyt odotettavissa huonon viranomaisvalmistelun ja päätöksenteon sekä riittämättömän valmistautumisajan seurauksena.
Jo kohta kolmetoista vuotta on sama taksiyrittäjä hoitanut poikiemme kuljetukset. Hoitanut ne turvallisesti, luotettavasti, joustavasti, täsmällisesti ja juuri poikiemme tarpeita vastaavasti. Taksin pihaan ajamisesta on voinut kellon oikean ajan tarkistaa.
Kolmisen viikkoa sitten sain epävirallista tietä tiedon, että hyvinvointialueellamme on päätetty tehdä muutoksia poikiemme ja monien heidän kaltaistensa kuljetuspalveluihin. Jostain minulle tuntemattomasta syystä muutospäivämääräksi on päätetty maanantai 5. päivä toukokuuta 2025. Tätä kirjoittaessani siihen on enää kolme viikkoa. Mitään virallista tietoa emme ole asiasta saaneet. Pojiltamme ei ole kysytty mitään. Meiltä ei ole kysytty mitään. Meitä ei siis edes ole vielä asiasta mitenkään informoitu.
Kuluneet kolme viikkoa olen yrittänyt saada selvyyttä siihen, miten homma hoituu tuon päätetyn muutospäivämäärän jälkeen. Olen lähettänyt tiedusteluja vammaisosiaalityöhön ja saanut ristiriitaista ja osin paikkansa pitämätöntä informaatiota. Olen tiedusteluillani pommittanut poliitikkoja, tiedossani olevia aluevaltuutettuja, ilman mitään rektiota. Ei ole selvyyttä asiaan tullut. Tällä viikolla viimein sain postia vammaispalvelujen palvelualuejohtajalta, joka oli aiemmin kertonut ottavansa mukaan asian selvittämiseen myös henkilökuljetusten toteutuksesta vastaavan henkilökuljetusten tiimin. Tämä tiimi tiettävästi välitti hänelle tiedon, että asiakasohjeiden lähettäminen on alkanut 1.huhtikuuta, siis kohta kaksi viikkoa sitten. Ei ole asiakasohjetta meidän taloudessamme näkynyt.
Aika alkaa käydä nyt todella vähiin. Tänään on jo runsas kolmannes huhtikuuta takana. Saamani tiedon mukaan kolmen viikon kuluttua järjestelyt tulevat muuttumaan. Kolmetoista vuotta poikiemme liikkumisesta vakiotaksina vastannut osaava taksiyrittäjä on pakotettu poikiemme kuljettamiset lopettamaan, koska hänen ei kannattanut annetuilla kattohinnoilla kilpailutukseen osallistua. Hyvinvointialue kilpailutti kuljetukset itse päättämillään, yrittäjän näkökulmasta liian alhaisilla kattohinnoilla, joiden vuoksi moni muukin jätti kilpailuun osallistumatta. Niillä hinnoilla ei yksinkertaisesti kannata kuljettamaan ryhtyä. YLEn Länsi-Uudenmaan ruotsinkielinen toimitus on myös perehtynyt asiaan.
Kolmen viikon kuluttua poikiemme kuljetuksia hoitamaan on tarjolla joku uusi, meille entuudestaan tuntematon taksiyrittäjä. Tosin nyt on jo tämänkin ylle langennut epäilyksen varjo. Olen epävirallista tietä kuullut, ettei näistä valituiksi tulleista kukaan suostu näitä vakiotaksikuljetuksia ottamaan. Ei kuulemma niillä hinnoilla kannata vakiotaksiksi ryhtyä.
On siis myös täysin mahdollista, että kolmen viikon kuluttua poikiemme kuljetukset kokonaan lakkaavat. Tätä olettamusta tukee se, että valittujen kolmen yrittäjän yhteen laskettu invataksien määrä ei saamani tiedon mukaan tule riittämään Länsi-Uudenmaan invataksitarpeita tyydyttämään.
Olen vahvasti sitä mieltä, että nyt ollaan typerillä viranomaispäätöksillä aikaansaamassa täysin tarpeetonta stressiä ja sen myötä täysin tarpeettomia haasteita poikiemme elämään. Odotettavissa on enemmän epilepsiakohtauksia ja haastavaa käyttäytymistä. Näiltä olisi voitu välttyä ottamalla käyttäjät mukaan muutoksen suunnitteluun ja valmisteluun. Näistä voidaan vieläkin välttyä, antamalla riittävästi aikaa muutokseen valmistautumiseen.
Näin merkittävää ja suurta muutosta ei tule missään olosuhteissa toteuttaa näin järjenvastaisella aikataululla ja aivan liian lyhyellä vamistautumisajalla. Parempi ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioiva tapa on ajoittaa muutos luonnollisempaan taitekohtaan, joka on esimerkiksi elokuun alku, jolloin taas uusi kausi työkeskuksessa käynnistyy. Silloin muutokseen on sitä ennen ajoittuvan heinäkuun kesätauon vuoksi myös enemmän aikaa valmistautua.
Kysymys on tässä tapauksessa vain kahdesta kuukaudesta. Niiden ajan sopii jatkaa tutun ja turvallisen taksiyrittäjän kanssa.
Tämä kaikki panee pohtimaan asiaa myös isommassa kuvassa. Jotain nurinkurista tässä kokonaisuudessa on. Maan hallitus on laittamassa taloutta kuntoon, yhtenä iskulauseenaan yrittäjyyden ja työnteon kannustaminen. Työnteko ja itsensä työllä elättäminen on aina sosiaaliturvan varassa elämistä parempi vaihtoehto. Hyvinvointialueet suuntaavat sote-palvelujen järjestämiseen valtiolta saamiensa varojen käyttöä kilpailuttamalla taksiyrittäjät hengiltä. Siinä katoaa yrittäjyyden lisäksi samalla suunnaton määrä työnteon mahdollisuuksia. Ja kaatuu tunnollisesti työssä kiinni olleita ja työllä itsensä elättäviä ihmisiä sosiaaliturvan varassa elämään.
Samaan aikaan tuhotaan toimivia ja oikealla tavalla asiakkaiden tarpeisiin vastanneita taksipalveluja, heikennetään liikkumisen mahdollistamaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä aiheutetaan epävarmuutta ja stressiä.
Jonkinlaisella paremmalla ohjauksella tällaiseen on puututtava.
PS. (2.5.2025) Tänään perjantaina tuli hyvinvointialueelta viimein sähköpostitse tieto, että tuttu vakiotaksimme saa tulevan maanantain jälkeen entisillä taksoilla edelleen jatkaa kuljetuksia työkeskuksen kesätaukoon eli 4.7.2025 saakka.
JYRKI PINOMAA 
Hei Jyrki olen sivusta seurannut tätä Luvn:n kuljetuspalvelupäätöstä. Kehitysvammainen poikani asuu Espoossa, mutta saa palvelunsa järvenpääläisenä edelleen Keusoten kautta. Luvnin maineen johdosta suosittelimme häntä muuttonsa yhteydessä pysymään edelleen vanhassa kotikunnassaan.
Mutta päätös sivuaa myös hänen vakitaksinsa espoolaisia kavereita ja epäilemättä vastaavankaltainen tulevaisuus meitäkin huolettaa. Vakitaksi on merkittävä osa poikani psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessa. Keskustelussa taksiyrittäjänsä kanssa oli että kilpailussa saattaa myös olla yrittäjä, jonka ansaintamalliin ehkä kuuluisi hankkia tuottonsa päivätoimintakuljetuksista ja päiväkuljetuksiin osallistui alhaisella hinnalla vain varmistaakseen että he varmasti saavat kaikki mahdolliset luppoajatkin näin täytettyä. Vakikyydit eivät tähän malliin mahtuisi ja kun taksimme mukaan lainsäädäntö ei velvoita niitä tarjoamaan, voi näin tehdä.
Sinä varmaan tunnet lainsäädäntöä tältä osin, toisin kuin minä, mutta vaikka näin olisikin ei tällainen kilpailutus ole vammaispalvelulain hengen mukainen. Eikö kilpailutukseen pysty mitenkään puuttumaan? Oletko tutustunut kilpailutusmateriaaliin?
Postaile ihmeessä missä tässä taksimuutoksessa mennään, jotta asianosaiset pääsevät seuraamaan!
Kaikesta huolimatta hyvää pääsiäisviikkoa 🐥🐣
Terveisin Sinikka
Sinikka Inkilä p. 040 77 33 454
TykkääTykkää
Kiitos Sinikka,
Samasta syystä mekin olemme poikamme vihtiläisinä pitäneet – Espoossa kun asiat ovat iät ajat olleet selkeästi heikommalla tolalla.
Tämä Espoo-vetoinen kuljetusjupakka on ollut päällä jo vuosikausia ja kaikkemme olemme siona rintamana yrittäneet tehdä, ettei sitä koskaan ulotettaisi koko alueelle – niin pieleen se on mennyt Espoossa ja vuosikausia. Mutta kun päättäjien ymmärrys asiassa on mitä on, niin virkakuntavetoisesti – ja näennäisesti raha edellä – tätä on onnistuttu jostain käsittämättömästä syystä aina vaan edistämään.
Faktahan on, että tämä on täysin vastoin vammaispalvelulain henkeä, mutta sekään ei tunnu auttavan, kun sitä henkeäkään ei tunnuta tuntevan.
En ole vielä kokonaan toivoani menettänyt. Ehkä sieltä vielä löytyy joku järkipäässä oleva, joka viimein oivaltaa, mitä kaaosta tällainen aiheuttaa näissä meidän järjestykseen ja rakenteellisuuteen tottuneille kehitysvammaisillemme.
Hyvää pääisäistä myös sinulle ja perheellesi!
TykkääTykkää