Mitä aluevaaleissa valitaan – ja miten?

Eduskunnassa hyväksyttiin viimein viime vuonna sote-uudistus. Annettiin laki hyvinvointialueista. Se tarkoittaa, että Suomeen perustettiin 21 aluetta, joita päätettiin kutsua hyvinvointialueiksi. Kunkin alueen rajojen sisälle jäävistä kunnista siirtyy näiden kuntien muodostamille hyvinvointialueelle vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä. Tähän saakka vastuu on ollut kunnilla.

Helsingin kaupunki ei kuulu millekään näistä uusista hyvinvointialueista. Helsinki siis jatkaa edelleen omien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä omille asukkailleen. Siksi aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä.

Viime vuonna eduskunnassa hyväksytyssä lainsäädännössä on päätetty vasta rakenteista. Lain mukaan hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Jäsenet tähän aluevaltuustoon valitaan nyt järjestettävissä aluevaaleissa. Aluevaaleissa valittava valtuusto päättää palveluista.

Hyvinvointialueiden rajat noudattavat pääosin maakuntien rajoja. Poikkeuksena tästä on Uusimaa, joka jettiin viiteen osaa. Yksi näistä osista on Helsingin kaupunki, joka siis jatkaa edelleen omien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä omille asukkailleen.

Uudellemaalle muodostettiin lisäksi neljä hyvinvointialuetta; Itä-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat kymmenen alueen rajojen sisälle jäävää kuntaa; Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkkila, Vihti, Kirkkonummi, Kauniainen ja Espoo. Asukkaita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on noin 475.000. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Itä-Uudenmaan asukasluku on noin 100.000, Keski-Uusimaalla noin 200.000 ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueella noin 275.000. Helsingin asukasluku on noin 650.000.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 79 aluevaltuutettua. Nämä valtuutetut päättävät Länsi-Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä. He päättävät siitä, miten, missä ja millä tavoin nämä palvelut järjestetään ja tuotetaan.

Meillä ei ole aikaisemmin aluevaaleja järjestetty. Siksi tilanne on meille kaikille uusi, eikä ole ihme, että vaalit herättävät ihmisten mielissä paljon kysymyksiä.

Aluevaalit toimitetaan hyvinvointialueittain. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostaa yhden vaalipiirin, joka tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan alueen sisään jäävien kymmenen kunnan äänioikeutetut asukkaat päättävät vaaleissa tämän hyvinvointialueen valtuuston kokoonpanosta. Hyvinvointialuetta ole jaettu sisäisiin vaalipiireihin. Käytössä ei siis ole mitään alueen kunnille jaettuja omia valtuustopaikkojen kiintiöitä. On vain yksi, koko alueen kattava vaalipiiri.

Ehdokas on vaaleissa ehdolla koko hyvinvointialueella, kaikissa alueen kunnissa, ei pelkästään kotikunnassaan kuten kuntavaaleissa. Vastaavasti kaikki alueen äänioikeutetut äänestäjät voivat valita kaikista alueen ehdokkaista sen, kenelle hän äänensä antaa. Ehdokkaan saama äänisaalis voi siis kertyä yhdestä tai useammasta alueen kunnasta, parhaimmillaan koko hyvinvointialueen kaikista kunnista.

Suomessa noudatettava suhteellinen vaalitapa on saanut nimensä sen kehittäneen belgialaisen matemaatikon mukaan. Sitä kutsutaan d’Hondt’in menetelmäksi. Siinä jokainen yhden tai useamman puolueen tai ryhmittymän muodostama valiliitto saa sen määrän edustajia kuin mitä sen äänimäärä suhteessa muihin vaaliliittoihin vaalipiirissä edellyttää. Eli läpimenoon vaikuttaa omien henkilökohtaisten äänten lisäksi myös koko vaaliliiton yhteensä saamat äänet. 

Valtuustopaikat jaetaan hyvinvointialueen ehdokkaille heille laskettavien vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä. Vertausluvut lasketaan siten, että vaaliliittoon kuuluvien kaikkien ehdokkaiden saamat henkilökohtaiset äänet lasketaan yhteen. Sen jälkeen vaaliliiton ehdokkaille lasketaan vertausluku siten, että se ehdokkaista, joka on saanut omassa vaaliliitossaan eniten ääniä, saa vertausluvukseen vaaliliiton koko äänimäärää vastaavan luvun

Tämän jälkeen jokaiselle vaaliliiton ehdokkaalle lasketaan oma vertausluku seuraavasti. Toiseksi eniten henkilökohtaisia ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet vaaliliiton koko äänimäärää vastavasta luvusta, kolmanneksi eniten kolmanneksen, neljänneksi eniten neljänneksen ja niin edelleen, kunnes kaikille ehdokkaille on vertausluku laskettu.

Tämän jälkeen hyvinvointialueen kaikki ehdokkaat laitetaan näiden vartauslukujen osoittamaan järjestykseen. Siis siten että suurimman vertausluvun saanut ehdokas asetetaan listalla ensimmäiseksi, seuraavaksi suurimman vertausluvun saanut asetetaan toiseksi, kolmanneksi suurimman kolmanneksi ja niin edelleen.

Vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä valituiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon tulevat listan alusta 79 ehdokasta.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna 12.1. ja jatkuu 18.1. saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta. Käytä äänioikeutesi. Käy äänestämässä.