Kaipaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa

Eilen tuli täyteen tasan kuukausi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Venäjällä hyökkäyksestä ei virallisesti saa käyttää nimitystä sota. On puhuttava ”sotilaallisesta erityisoperaatiosta”. Tätä ilmaisua Putin käytti hyökkäyksen aloituksen aamuna televisioidussa puheessaan, lähettäessään jo viikkojen ajan Ukrainan rajoille ”sotaharjoituksiin” ryhmittyneen armeijansa rajojen yli.

Putin kertoi puheessaan tämän erityisoperaation keskittyvän itäisessä Ukrainassa sijaitsevalle Donbasin alueelle. Samaan aikaan joukot jo kuitenkin vyöryivät ja raketit ujelsivat rajojen yli sekä etelästä Venäjän ryöstämältä Krimin niemimaalta, Venäjän puolelta Ukrainan pohjoisella ja itäisellä rajalla että myös Valko-Venäjän maaperältä pohjoisesta. Venäjän parlamentti kiiruhti lain voimalla ja viidentoista vuoden vankeustuomion uhalla kieltämään muusta kuin tästä valtionjohdon totuudesta puhumisen. Vähäisetkin valtion virallisesta totuudesta poikkeamaan rohjenneet tiedotusvälineet Venäjällä vaiennettiin.

Musta ei muutu valkoiseksi valtionjohdon tai parlamentin päätöksellä. Sota on sota ja hyökkäys on hyökkäys vaikka niitä kutsuisi millä toisella nimellä.

Meillä Suomessa on hyvien idänsuhteiden välttämättömyyden perusteluissa usein viitattu presidentti Paasikiven tunnetuksi tekemään skotlantilaisen 1800-luvulla vaikuttaneen historioitsijan lauseeseen

”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”

Thomas Carlyle, 1795 – 1881

Tuo tunnustettava tosiasia on tässä yhteydessä ollut pitkä yhteinen rajamme ja sen myötä naapuruutemme Neuvostoliiton, nyt Venäjän kanssa. Tämän jatkoksi sopivat myös pari muuta sitaattia samalta historioitsijalta

”On suuri surkeus ihmiselle että hän valehtelee, vaikka vain tietämättäänkin, vaikka vain itselleenkin.”

ja

”Valhe ei elä ikuisesti.”

Thomas Carlyle, 1795 – 1881

Tosiasioiden tunnustaminen on edessä myös Venäjällä. Suuri surkeus alkaa valjeta, valheiden tie tulee eittämättä päähänsä. Sanotaan, ettei sodalla ole voittajia. Luotan siihen, että viisaus ja totuus lopulta voittavat.

Niiden voitolla on hirvittävä hinta pelkästään inhimillisenä kärsimyksenä. Sitä ovat jo maksaneet kymmenet tuhannet ihmiset, niin ukrainalaiset kuin venäläiset, omalla hengellään. Sitä ovat jo maksaneet kymmenen miljoonaa kotinsa jättämään pakotettua ukrainalaista. Sitä ovat jo maksaneet sodan, kauhun ja pelon keskellä, tuhotussa asuinympäristössään kuukauden eläneet ukrainalaiset. Sitä he ja heidän jälkeläisensä tulevat mielenterveytensä kustannuksella maksamaan vuosikymmeniä eteenpäin.

Kokonaan toinen asia on se valtaisa tuhotun materian määrä. Raunioiksi pommitettuja kaupunkeja, käyttökelvottomaksi räjäytettyä infrastruktuuria – sähkö-, kaasu- ja vesilinjoja, voimalaitoksia, siltoja, teitä, rautateitä, lentokenttiä, juna-asemia, satamia. Kaikki tämä on jonakin päivänä rakennettava uudelleen.

Sotaa ei myöskään käydä ilman sotatarvikkeita ja -kalustoa. Tarvitaan käsiaseita, tykkejä, kranaatinheittimiä, panssarivaunuja, ohjuksia, laivoja, lentokoneita, kuljetuskalustoa ja kaiken tämän tuhoisan toiminnan mahdollistavia ammuksia, pommeja ja polttoainetta sekä huoltojoukkoja.

Silmitöntä tuhoamista ja järjetöntä yhteisten varojen tuhlausta. Tähänkö haluamme investoida? Tästä kaikesta maksetaan rahassa satoja miljardeja – ruplina, hryvnioina, euroina ja dollareina. Summat ovat niin valtaisia, ettei niitä voi mitenkään edes hahmottaa.

Hyvinvointiyhteiskuntiemme toiminnot on rakennettu rauhan aikaa varten. Yhteiskuntamme toimivat ajatellulla tavalla ainoastaan rauhan vallitessa. Sotatila haastaa liian helposti järjestäytyneet yhteiskuntamme ja suistaa ne tilaan, joka rujosti paljastaa järjestelmän valuviat ja jossa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien yhteiskuntiemme jäsenten suojatun arjen rakenteet ensimmäisenä osoittautuvat kestämättömän hauraiksi.

Tämän on meille vahvistanut meneillään oleva Ukrainan sota.

Meidän pitää ymmärtää, ettemme voi samanaikaisesti tehdä suunnitelmia sodan ja rauhan varalle.

Albert Einstein, 1879 – 1955

Nämä Albert Einstein’in sanat ovat tulleet mieleeni tätä Ukrainan sodan mielettömyyttä ja sen aiheuttamaa inhimillisen katastrofin kehittymistä seuratessani. Kun tiedämme, etteivät rauhan ajan suunnitelmamme sotatilanteessa enää toimi, on ainoa järkevä toimintatapa silloin keskittää kaikki voimavarat rauhan säilymiseen ja sodan välttämiseen.

Jos haluamme elää yhdenvertaisten ihmisten yhteiskunnissa ja työllämme vaikuttaa sellaisten rakentumiseen ja ylläpitää niitä, on meidän silloin tehtävä kaikkemme rauhan säilymiseksi.

Sota on peli, jota kuninkaat eivät voisi pelata, jos heidän alamaisensa olisivat viisaita.”

William Coper, 1731 – 1800

Toimitaan siis kuten englantilainen kirjailija William Coper meitä opettaa – ollaan viisaita ja estetään kuninkaiden pelit.

Vihdin lukion oppilaat ja henkilökunta toimivat eilen viisaasti (alla kuvakaappaus Vihdin lukion Facebook-sivulta eilen), kun tempaisivat maailman rauhan puolesta. He haastavat kaikki Suomen koulut, kunnat, kaupungit sekä muut yhteisöt toimimaan rauhan puolesta.

Rauha ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa.

Martin Luther King, 1929 – 1968

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s