Uutta vammaispalvelulakia (VALAS) ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn. Olisi viimein aika saada tämä uudistus valmiiksi.
”Vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu turvataan. Kehitetään vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää ja tulkkipalveluja. Uudistetaan kehitysvamma- ja vammaispalvelulait siten, että ne sovitetaan yhteen.”
Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelma 2003
Kuten ylläolevasta lainauksesta on luettavissa on asia ollut vireillä jo ainakin 20 vuotta. Lainaus on Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmasta vuodelta 2003. Vanhasen hallitukselta lakiuudistus jäi ”laiskanläksyksi seuraavalle hallitukselle” kuten eräs poliitikko minulle tuolloin totesi.
Niin vakavasta aiheesta kuin onkin kysymys, tulee tätä vuosikymmenten jälkeen edelleen jatkuvan uudistamistyön viimeisimpiä vaiheita nyt seuratessa mieleeni 1980-luvulla televisiossa esitetty saippuaopperoita parodioiva saippuaooppera, mainio amerikkalainen TV-sarja ”Soap”. Sarjan jokainen jakso päättyi aina samanlaiseen kertojan kommentointiin. Siinä kerrattiin jaksossa esitettyjä huvittavia tilanteita muotoilemalla ne kysymysten muotoon. Lopuksi kertoja totesi: ”These questions and many others will be answered in the next episode of – Soap!”
Vammaispalvelulakia pallotellaan nyt Sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) ja Perustuslakivaliokunnan (PeV) kesken. StV laatii mietinnön, lähettää sen PeV:lle. PeV vaatii lausunnossaan lakia muutettavaksi ja lähettää takaisin StV:lle. StV muuttaa ja lähettää taas PeV:lle, joka lausuu ja esittää muutoksia edellytyksenä lain käsittelyjärjestykselle.
Ensimmäisessä lausunnossaan (PeVL 79/2022 vp) PeV vaati selkeitä muutoksia, mutta lausui myös vakavan huolensa:
”Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksiin edellytetyt muutokset koskevat lakiehdotusten perusratkaisuja ja saattavat vaatia melko mittavaakin säädösvalmistelua. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkasti harkittava, ovatko muutokset lakiehdotuksiin tältä osin valmisteltavissa eduskuntakäsittelyssä.”
PeVL 79/2022 vp
Ilmeisesti StV tarkasti harkittuaan päätyi siihen, että muutokset ovat valmisteltavissa eduskuntakäsittelyssä. Seuraavaksi nimittäin tehtiin jonkinasteisessa kiireessä hallituksen esitykseen PeV:n lausunnossaan esiin nostamiin epäkohtiin muutoksia.
StV:n mietintö valmistui tammikuun lopulla ja lähetettiin PeV:aan. Tänään, ystävänpäivänä aamulla PeV antoi tuoreimman lausuntonsa ja lähetti sen StV:aan, jossa se on tänään vastaanotettu.
Lakiesityksen käsittely jatkuu nyt StV:ssa, jonka viikko-ohjelmasta on luettavissa, että mietinnön pitäisi valmistua ylihuomenna torstaina 16. helmikuuta.
Aiemmassa lausunnossaan PeV piti edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä valiokunnan lausunnossaan tekemien huomautusten huomioon ottamista.
Huomautettavaa Perustuslakivaliokunnalla silloin oli muun muassa
1. Ikääntymisrajauksesta, jota edellytettiin lakiesityksestä poistettavaksi.
2. Ehdotuksesta asiakasmaksulain muuttamiseksi koskien hengityshalvauspotilaiden oikeuksiin aiheutuvia heikennyksiä. Valiokunnan mukaan lakiehdotusta tulee muuttaa niin, että hengityslaitetta käyttävien hengityshalvauspotilaiden oikeuksiin ei aiheudu esityksellä kuvatulla tavalla vaikuttavia heikennyksiä.
3. Subjektiivisia oikeuksia koskevien säännösten kirjoitustavasta, jota edellytettiin täsmennettäväksi ja selkeytettäväksi. Palvelujen sääntelyä valiokunta piti siinä määrin epämääräisenä, etteivät palvelujen sisältö, niiden saamisedellytykset ja palveluihin oikeutettujen piiri käy yksiselitteisesti ilmi laista. Lakiehdotuksessa käytettyä käsitteistöä pidettiin osin vaikeaselkoisena ja täsmentymättömänä. Ehdotettu sääntely palveluista ei täytä lailla säätämisen vaatimukseen sisältyviä vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä selkeydestä ja ymmärrettävyydestä.
Uudessa mietinnössään (25.1.2023) Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti
1. Ikääntymisrajauksen osalta sen poistamista lakiehdotuksesta.
PeV toteaa lausunnossaan, että ehdotuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon valiokunnan esitettämä ikääntymisrajausta koskeva valtiosääntöoikeudellinen huomautus. Asia on siis tältä osin kunnossa.
2. Hengityshalvauspotilaiden osalta
a. Asiakasmaksulaissa säädettäväksi, että hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle annettava hoito, ylläpito terveydenhuollon laitoshoidon aikana sekä hoitoon liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia.
b. Lisättäväksi lakiehdotukseen uusi säännös, jonka perusteella kotihoidossa oleville hengityshalvauspotilaille myönnetään nykyistä ylläpitokorvausta (1.400 €) vastaavaa taloudellista tukea.
PeV:n mukaan nyt ehdotettava sääntely täyttää sinänsä valiokunnan asettamat edellytykset. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota vammaispalvelulakiin ehdotettuun määritelmään. Hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä tarkoitetaan ehdotuksen mukaan henkilöä, jonka elämän ylläpitäminen edellyttää henkitorviavanteen kautta toteutettavaa hengitystukihoitoa.
PeV:n saaman selvityksen mukaan henkitorviavanne ei kuitenkaan ole ainoa tapa toteuttaa elämän ylläpitämiseksi annettavaa hengitystukihoitoa. StV:n tulee vielä muuttaa sääntelyä niin, että kaikki vertailukelpoisessa asemassa olevat hengityslaitteen varassa elävät henkilöt tulevat sen piiriin.
3. Subjektiivisten oikeuksien kirjoitustavan osalta täsmennyksiä ja täydennyksiä niitä koskeviin lain pykäliin. Muutosehdotusten tarkoituksena oli mietinnön perustelujen mukaan täyttää lain täsmällisyydelle ja tarkkarajaisuudelle sekä selkeydelle ja ymmärrettävyydelle asetetut vaatimukset. Säännöksissä oli pyritty ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden vaihtelevat avun ja tuen sekä huolenpidon tarpeet.
PeV:n käsityksen mukaan mietinnössa subjektiivisia oikeuksia koskevien säännösten kirjoitustapaa on sinänsä täsmennetty ja selkeytetty valiokunnan lausunnossa edellytetyllä tavalla. Valiokunta pitää kuitenkin valitettavana, että mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa monelta osin lähinnä toistetaan säännösehdotuksia ilman, että perusteluista saa juurikaan tulkinta-apua esimerkiksi säännösehdotuksissa käytettyjen käsitteiden käyttö- ja merkitysyhteyksiin sekä yleisemmin säännösehdotusten sisältöön.
Näiden lisäksi PeV:lla on uutta huomautettavaa. Se kiinnittää nyt huomiota siihen, ettei uuteen mietintöön sisälly senkaltaista vaikutusten arviointia kuin hallituksen esityksessä olisi esitettävä. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi sen arviointia, miten mietinnössä ehdotetut muutokset turvaavat vammaisten henkilöiden ja eri vammaisten henkilöiden ryhmien oikeuksia yhdenvertaisesti.
PeV painottaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee vielä huolellisesti tarkastella ehdotettua sääntelyä siltä kannalta, ettei sääntely aiheuta vammaisten henkilöiden tai heidän tarvitsemiensa palveluiden (esim. pistekirjoituksen opetus) jäämistä sääntelyn ulkopuolelle.
Näkyy Näkövammaisten liitto olleen aktiivinen Eduskunnan suuntaan, kun lausuntoon on saatu mukaan tällainen pistekirjoituksen opetuksen esiin nostava yksityiskohta. Kehitysvamma-alan järjestöt sen sijaan eivät ole tässä kohtaa saaneet ääntään riittävästi kuuluville. Lakiesitys sisältää edelleen järjestöjen kritisoiman henkilökohtaisen avun voimavarapykälän, joka vaarantaa vammaisten keskinäisen yhdenvertaisuuden. Tämä voimavarapykälä ei myöskään ole linjassa YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa.
Lausuntonsa lopuksi PeV toteaa, että nyt ehdotetulla lainsäädännöllä on merkittäviä vaikutuksia vammaisten henkilöiden elämään. Sääntelyllä on vaikutuksia myös hyvinvointialueiden toimintaan ja talouteen. PeV korostaa tarvetta seurata tarkoin lainsäädännön vaikutuksia ja tarvittaessa ryhtyä havaittujen ongelmien korjaamiseen. Valiokunnan mielestä seurannan tarvetta korostaa sekin, että lakiehdotusta on muutettu merkittävästi kireässä aikataulussa ja ilman tavanomaista vaikutusten arviointia eduskuntakäsittelyn aikana. PeV pitää välttämättömänä, että StV tekee uudistuksen seurantaa koskevan lausumaehdotuksen eduskunnalle.
Muuttaako StV sääntelyä niin, että kaikki vertailukelpoisessa asemassa olevat hengityslaitteen varassa elävät henkilöt tulevat sen piiriin? Tarkasteleeko StV ehdotettua sääntelyä siltä kannalta, ettei sääntely aiheuta palveluiden jäämistä sääntelyn ulkopuolelle? Onko StV:lla riittävästi aikaa muuttamiseen ja tarkasteluun? Tekeekö StV uudistuksen seurantaa koskevan lausumaehdotuksen eduskunnalle? Hyväksyykö eduskunta sen? Tullaanko lainsäädännön vaikutuksia seuraamaan? Mitkä ovat vaikutuksia? Kuka seuraa? Ryhdytäänkö havaittujen ongelmien korjaamiseen? Mikä on ongelma? Kuka sen määrittelee?
”These questions and many others will be answered in the next episode of – VALAS!”
JYRKI PINOMAA 