Petteri Orpon seitsemän viikon mittaiseksi venynyt hallituksenmuodostajan tehtävä on päättynyt. ”Vahva ja välittävä Suomi – Ett starkt och engagerat Finland” -nimekseen saanut 240 sivun mittainen hallitusohjelma on valmistunut. Perjantaina iltapäivällä se julkistettiin.
Mitä ohjelma tuo vammaisille ihmisille? Ainakin yhden suuren pettymyksen se tuo monille vammaisille ihmisille ja vammaisjärjestöille. Kaksi vuosikymmentä on odotettu vammaislakien uudistusta. Keväällä työnsä päättänyt eduskunta sai viime töinään valmiiksi uuden vammaispalvelulain. Nyt lain voimaantulo lykkääntyy.
Koko vaalikauden tiiviissä vamistelussa olleen lain voimaantuloa kaavailtiin tämän vuoden alkuun, samaan aikaan hyvinvointialueiden aloituksen kanssa. Lain valmistelutyöt sosiaali- ja terveysministeriössä viivästyivät muun muassa pandemian ministeriötä ruuhkauttaneiden muiden töiden vuoksi. Viimein laki tuotiin aikataulustaan myöhässä eduskuntaan.
Lain hyväksymisestä täysistunnossa äänestettäessä oli käsittelyssä melkoisesti hallituksen esityksestä muuttunut ja myös lisää kustannuksia aiheuttava kokonaisuus. Perustuslakivaliokunta oli vaatinut lakiin merkittäviä muutoksia. Erityisesti niillä muutoksilla oli selkeästi lain kustannuksia lisäävä vaikutus. Valtiovarainministeriö ilmaisi silloin omassa lausunnossaan huolensa lain kohonneista kustannusvaikutuksista.
Eduskuntakäsittely oli venynyt niin, että lain suunniteltu voimaantulo lykkääntyi. Uudeksi voimaantulopäivämääräksi määrättiin 1. lokakuuta tänä vuonna. Nyt valmistuneen hallitusohjelman mukaan voimaantuloa lykätään vielä kokonaisella vuodella. Hallitusohjelman liitteenä olevien laskelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ensi vuodelle lasketusta 136 M€ kokonaissäästöstä, 100 M€ saataisiin tällä vammaispalvelulain lykkäyksellä.
Mielestäni on täysin aiheellista ihmetellä hallituksen tapaa aikaansaada säästöjä. Eiköhän maamme olisi talousahdingostaan selviytynyt ilmankin tällaista tapaa säästää.
Perjantaina julkaistua hallitusohjelmaa lukiessani pohdin millaisella osaamisella ja asiantuntemuksella tekstejä ohjelmaan valitaan. Tekstistä löytyy kummallisia lauseita, suoranaisia itsestäänselvyyksiä, joihin kansainväliset sopimukset ja jo voimassa oleva muu lainsäädäntö jokaista hallitusta ilman erillistä kirjaustakin sitovat:
”Vammaisten henkilöiden itsemääräämis- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisuutta on kunnioitettava päätöksenteossa koko elämänkaaren ajan ja heidän arkensa toimivuus varmistettava palveluiden suunnittelussa.”
”Kiinnitetään huomiota osallisuuden takaamiseen ja vammaisten henkilöiden kuulemiseen.
Jo reippaasti toistakymmentä vuotta sitten tehtyjen valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti toteutettiin mittava ohjelma, jolla laitosasuminen purettiin, asumisen ja asumispalvelujen valikoimaa monipuolistettiin vastaamaan paremmin vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu:
”Asumispalvelujen valikoimaa monipuolistetaan. jotta se vastaisi paremmin vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin.”
Miten hallitus aikoo valikoimaa nyt monipuollistaa, se ei minulle tästä kirjauksesta avaudu.
Osassa tekstiä on luettavissa, että hallitusneuvotteluihin on kantautunut viestiä vammaisten palveluissaan kokemista ja julkiseen keskusteluun nostamista ongelmista. Tästä kertovat ainakin seuraavat hallitusohjelman kirjaukset:
”Vammaisille tarkoitetut kuljetuspalvelut on järjestettävä käyttäjäystävällisesti ja erityistarpeet huomioiden. Selvitetään mahdollisuutta edistää vakiotaksin käyttöä yhteiskunnan tukemissa taksikuljetuspalveluissa.”
”Vammaisten erityistarpeista ja palvelun jatkuvuudesta huolehditaan hankintalain säädösten puitteissa. Huomioidaan hankinnoissa mahdollisuudet räätälöityihin suorahankintoihin.”
”Sujuvoitetaan henkilökohtaisten erikoisapuvälineiden saantia. Edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa.”
Miten tällaisilla kirjauksilla asioiden tilaa lopulta kyetään muuttamaan jää nähtäväksi. Hallituksen käyttämät sellaiset verbit kuin ”selvitetään”, ”huolehditaan”, ”kiinnitetään huomiota”, ”huomioidaan”, ”sujuvoitetaan” ja ”edistetään” eivät anna kovin suuria lupauksia kuvattujen toimenpiteiden todellisista vaikutuksista. Miten niiden vaikutus ulotetaan järjestämisvelvollisille 22 hyvinvointialueelle ilman vahvaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä?
Hallitusohjelmassa annetaan jonkinlainen lupaus myös toimenpiteistä vallitsevaan, paikoin suorastaan katastrofaaliset mittasuhteet saaneeseen henkilöstön riittämättömyyteen:
”Arvioidaan vammaispalveluiden henkilöstörakennetta yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta parantavien toimenpiteiden kanssa.”
Ainakin luvataan ”arvioida”. Mitä sen tuloksena tapahtuu jää nähtäväksi.
Hallitusohjelmassa kerrotaan, että joidenkin etuuksien indeksikorotuksista luovutaan koko vaalikauden ajaksi. Tämä jäädytys kohdistuu kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin. Vammaisten ihmisten onneksi sen ulkopuolelle jätetään kuitenkin toimeentulotuki, eläkkeet, vammaisetuudet ja lääkkeiden kattokorvaus. Ymmärtääkseni myöskään eläkkeensaajien asumistukeen ei olla tekemässä muutoksia.
Uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siis lykätään vuodella. Samalla hallitus käynnistää kiireellisesti lainvalmistelun, jonka tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Siinä myös luvataan priorisoida uuden vammaispalvelulain valmistelua lainvalmisteluprosessissa. Nyt ei siis minkään seikan pitäisi valmistelua viivästyttää. Edellistä valmistelua väitettiin pandemian viivästyttäneen. Kiire saattaa silti tulla kuulemisineen ja lausuntokierroksineen. Eduskunnallekin on jätettävä riittävästi aikaa lain huolellista käsittelyä varten.
Uuden vammaispalvelulain valmistelussa luvataan ”huomioida” edellisen eduskuntakäsittelyn aikana hallituksen esitykseen tehdyt lisäykset. Hallitusohjelma samalla kuitenkin suitsii lain kustannuksia. Tämä yksiselitteisesti tarkoittaa sitä, ettei kaikkia eduskuntakäsittelyssä tehtyjä lisäyksiä voida mitenkään huomioida.
Nuo eduskuntakäsittelyn aikana hallituksen esitykseen tehdyt lisäykset syntyivät pääosin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Ennen eduskuntakäsittelyä lain valmistelua sitoi kustannusneutraaliuden vaade. Eduskunnan tahtona kuitenkin lopulta oli, säätää laki, joka takaisi vammaisille ihmisille yhdenvertaisen avun ja tuen. Siitäkin huolimatta, että laki aiheuttaa lisäkustannuksia.
Lainvalmistelun kustannusvaikutus nykytilanteeseen verrattuna saa nyt julkistetun hallitusohjelman mukaan olla 100 miljoonaa euroa vuosittaisia menoja kasvattava. Näin on valtiovarainministeriö hallitusneuvottelijoille arvioinut.
Hallitusohjelman liitteenä olevien säästötaulukoiden perusteella päättelen jo säädetyn ja eduskunnan maaliskuun alussa hyväksymän lain vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi lasketun 136 M€. Nyt siis hallitusohjelman mukaan lisäkustannusvaikutus saa olla enintään 100 M€ vuodessa.
Jotkut vammaisille ihmisille edellisen eduskunnan säätämän lain mukaisista luvatuista palveluista tulevat väistämättä jäämään toteutumatta. Vuosittain rahaa uuden vammaispalvelulain toteuttamiseen luvataan 36 M€ liian vähän.
Uutta vammaispalvelulakia ovat erityisesti odottaneet voimassa olevan lainsäädännön väliinputoajat, joita ovat olleet muun muassa sellaiset lapset ja nuoret, joilla esiintyy neuropsykologisista häiriöitä.
Hallitus lupaa käynnistää syksyllä 2023 määräaikaisen ohjelman, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta. Ohjelmaan luvataan käyttää 20 miljoonaa euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan.
Kehitysvammalakia ja vammaispalvelulakia on oltu yhdistämässä ainakin 20 vuotta. Jo vuonna 2003 aloittaneen Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa oli tätä koskeva kirjaus. Silloin uudistamistyö jätettiin laiskanläksyksi seuraavalle hallitukselle, kuten eräs kansanedustaja minulle asian silloin ilmaisi.
Työnsä keväällä päättänyt eduskunta sai viimein hallitukselta toiselle laiskanläksynä siirtyneen uuden vammaispalvelulain valmiiksi. Nyt aloittava uusi hallitus pitää tätä vuosikymmeniä odotettua vammaisten ihmisten välttämättä tarvitseman avun ja tuen takaavan lain vuotuista kustannusta 36 M€ liian korkeana.
JYRKI PINOMAA 