Pienetkin yhdistykset tarvitsevat pankin palveluja

Olen ollut Osuuspankin omistaja-asiakas kohta 40 vuotta. Alkuun se taisi olla nimeltään Vihdin osuuspankki, Nummelan konttori. Sinne me menimme Vihtiin muuttaessamme keväällä 1983 asiakkaiksi. Me olemme pariskuntana sellainen kummajainen, että meillä oli silloin ja on muuten edelleenkin yhteinen pankkitili. Vuosien saatossa pankista tuli Länsi-Uudenmaan osuuspankki ja nyt aivan äskettäin se on muuttunut OP Uusimaa -nimiseksi. 

Asiat siellä Vihdin osuuspankin Nummelan konttorilla hoituivat aina tuttujen, ystävällisten pankkivirkailijain kanssa. Väillä käytiin lainaneuvotteluja tutun, ystävällisen pankinjohtajan kanssa. Kaikkien kanssa vaihdettiin kuulumiset ja puhuttiin lasten syntymiset, vanhempien kuolemat, avioerot, kaikki ihmisyyteen ja inhimilliseen elämään kuuluvat ihmisten normaalit asiat. 

Tämä pankissa asiointi oli yksi niistä kaikkein konkreettisimmista maalle muuton yhteydessä havaitsemiani erilaisuuksia verrattuna pääkaupunkiin ja sen kolkoissa pankkisaleissa jonottamiseen. Täällä kenelläkään ei ollut pankissa kiire, kaikilla oli toinen toisilleen aikaa ja myös sanottavaa. Se oli jotenkin yhteisöllistä.

Pankin henkilökunnan kanssa tunnettiin siis toinen toisemme, tarvittaessa tuettiin toinen toisiamme ja etsittiin yhdessä aina sekä henkilökohtaiseen elämään, että edustamiemme yhdistysten tai muiden yhteisöjen elämään ja tilanteeseen parhaiten kulloinkin sopivat pankkipalvelut.

Näin tehtiin myös kymmenkunta vuotta sitten, kun lupauduin jälleen ottamaan hoitaakseni pienen, mutta seudullamme äärimmäisen tärkeää työtä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyväksi tekevän tukiyhdistyksemme rahastonhoitajan tehtävät. Yhdessä vuosien varrella hyväksi tutuksi tulleen pankkivirkailijan kanssa sovittiin yhdistyksen pankkitilin kytkemisestä omien henkilökohtaisten pankkitunnusteni taakse.

Mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi, myös tutut pankkivirkailijat eläköityvät. Yhtään tuttua nimeä ei Nummelan konttoristakaan taida enää löytyä. 

Ajan myötä ystävällinen paikallispankki on fuusioitunut ensin seudulliseksi, sitten maakunnalliseksi, ehkä joskus lähitulevaisuudessa valtakunnalliseksi ja lopulta globaaliksi jätiksi. Fuusioiden myötä pankki on etääntynyt asiakkaistaan ja alkuperäisestä lähipalvelutehtävästään, linnoittautunut virtuaaliseksi asiakkaidensa ulottumattomiin. Pankin virkailijat ovat muuttuneet nimettömiksi nappuloiksi, pientenkin yhdistysten palvelut on yhdenmukaistettu pankille itselleen suotuisiksi ja rahaa tahkoaviksi yrityksille suunnatuiksi palvelupaketeiksi. 

Vaikka pankin pienellä yhdistysasiakkaalla ei sellaisille olisi mitään tarvettakaan.

Miksikö tästä nyt kirjoitan. Kirjoitan tästä siksi, että posti toi minun nimelläni toissapäivänä pankilta kirjeen, jossa kerrottiin, että yhdistyksemme tuossa Vihdin osuuspankissa yli 45 vuotta ollut pankkitili on irtisanottu. Ei mitään perusteluja. Ohjeet vaan siitä miten ja mihin mennessä tulee toimia rahojen siirtämiseksi jonnekin muualle.

Jos eläisimme noita entisiä, hyvän ja ystävällisen pankkipalvelujen aikoja, olisi tuttu pankkivirkailija minulle soittanut ja kertonut asiasta, juurta jaksain selostanut mistä on kysymys ja miten minun nyt tulisi toimia tilin säilyttämiseksi. Nyt tuli kirje, jossa ei ollut allekirjoittajaa – alla luki OP Uusimaa – eikä kenenkään ihmisen puhelinnumeroa, jotta asiasta voisi jonkun kanssa keskustella. Oli sähköpostiosoite uusimaa.yritys@op.fi, johon pyydettiin olemaan yhteydessä ”jos sinulla on kysyttävää asiaan liittyen”.

No, tokihan minulla asiaan liittyen kysyttävää oli. Lähetin tiedusteluni annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Tänään sain sähköpostiini vastauksen, allekirjoituksena tällä kertaa ”OP Uusimaa, Yritys- ja yhteisöasiakkaat”. Edelleenkään ei kenenkään nimeä, ei puhelinnumeroa, ei muuta yhteystietoa kuin tämä aikaisemmin jo annettu sähköpostiosoite.

Tämä nimetön vastaaja selosti sähköpostissaan, että pankin linjauksen mukaan, pankin jokaisella yritys- ja yhteisöasiakkaalla tulee olla käytössä yrityksille suunnatut pankkipalvelut. Vastaaja kertoi, että näihin palveluihin kuuluu muun muasssa yritystili sekä verkkopankkipalvelu. Pankin linjauksen mukaan asiakkuutta ei ole mahdollista jatkaa ilman kyseisiä palveluita.

Miksiköhän tätä linjausta ei ole meille koskaan kerrottu.

No, meillä yhdistyksenä oli noihin yrityksille suunnattuihin pankkipalveluihin kuuluviksi mainitut tili ja verkkopankkipalvelu. Meillä tuon tilin nimi ei sitten varmaankaan ollut yritystili – mikä se sitten lieneekään, otaksuttavasti hyvin hinnoiteltu – ja verkkopankkipalvelu on vuosikaudet hoitunut yhdessä virkailijan kanssa sopimallamme tavalla, minun henkilökohtaisten verkkopankkitunnusten kautta. Tähän päädyimme yhdessä aikanaan, koska totesimme, että pienen ja vähävaraisen yhdistyksemme pankkipalvelujen sujuvuuden ja kustannusten kannalta tämä oli toimivin ja meille edullisin ratkaisu.

Taisimme siinä sitten oikoa mutkia samalla suoriksi ja jopa poiketa pankin linjauksista.

Sähköpostissa edelleen kerrottiin, että pankista olisi yritetty olla yhteydessä henkilöön, joka on yhdistysrekisteriotteen mukaan puheenjohtajamme, mutta että ilmeisesti tavoitettu henkilö ei ollut enää mukana yhdistyksen toiminnassa. Vastauksessa arveltiin, että yhdistysrekisteriote sisältää varmaankin vanhentunutta tietoa ja tulisi näin ollen päivittää.

Uskon, että tilanne monissa yhdistyksissä voi olla juuri kuvatun lainen. Meidän yhdistyksemme tiedot on yhdistysrekisteriin päivitetty niinkin äskettäin kuin tämän vuoden tammikuussa. Kaikki tiedot ovat siis siellä täysin ajantasaisia ja yhteystiedot paikkansa pitäviä. Myös puheenjohtajaksemme merkitty ja pankin kertoman mukaan asiassa tavoiteltu henkilö on mitä suurimmassa määrin mukana yhdistyksemme toiminnassa ja taatusti tavoitettavissa. Rohkenen epäillä, että tavoittelu on ollut jokseenkin ponnetonta.

Vaikka pankit kasvamistaan kasvavat ja sen myötä virtaviivaistavat ja tuotteistavat palvelujaan toivoisin, että niistä vielä löytyisi palveluja myös pienille yhdistyksille, joita tässä maassa varmasti on enemmän kuin riittämiin. Aina vedotaan kysyntään ja tarjontaan. Kysyntää tällaisille palveluille ihan varmasti on.

Tämä tapaus taustoineen ja kehityskaarineen saa minut myös pohtimaan tulevien hyvinvointialueiden palvelutarjontaa. Miten varmistetaan, ettei nyt paikallisesta alueelliseksi muuttuvan toimijan kosketus palvelun paikallisiin käyttäjiin katkea. Miten varmistetaan koko hyvinvointialueen, jokaisen kaupungin tai kunnan tai niiden kaupunginosien taikka kylien asukkaille tarkoitetut palvelut. Kullekin, oman yksilöllisen tarpeen mukaisena.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s