Mahdoton matka Maltalle

Välimeri. Malta. Lokakuun puolivälin aikaan, keskiviikosta lauantaihin. Euroopan vammaisalan palveluntuottajien järjestön konferenssi, yli 300 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Mukava taas tavata vuosien varrella tutuksi tulleita ihmisiä, joista monesta on tullut ystäviä. Heidän kanssaan on tavattu vuosittain vastaavissa konferensseissa.

Hieman haastetta osallistumiselle tuo lastenlasten perheen kanssa yhdessä jo varhain keväällä suunniteltu loma Rhodoksella, joka päättyy juuri tähän samaan keskiviikkoon, jolloin Maltalle pitäisi matkustaa. Lentovaihtoehtojen tutkimisen jälkeen ja loppuperheen logistiikan kannalta järjellisimmäksi vaihtoehdoksi osoittautuu lopulta viettää lomaviikko Rhodoksella loppuun, lentää suunnitellusti koko porukalla yhdessä iltapäiväksi takaisin Helsinkiin, jossa minä vaihdan konetta ja matkalaukkua ja suuntaan tiukan vaihtoajan puitteissa iltapäivälennolla Amsterdamin kautta kohti Maltan saarta.

Sitten tuleekin tieto, että suunniteltu Air Maltan jatkolento Amsterdamista Maltalle on peruutettu. Hieno, mutta toki vaihtoajaltaan haastava suunnitelma romuttui. Finnairin ystävällinen asiakaspalvelu selvittää uusia mahdollisia vaihtoehtoja, jotka jo oman selvitykseni perusteella tiedän varsin vähäisiksi. Lopulta varovasti ehdottavat minulle loman leikkaamista vuorokaudella ja sitten seuraavana aamuna aamulento Amsterdamin kautta Maltalle. Suostun pitkin hampain ja uudet lennot varataan. Muita vaihtoehtoja kun ei ole tarjolla. Varmistan itselleni myös lentojen välisen yöpymisen lentokenttähotellissa Helsinki-Vantaalla.

Lopulta kauan odotettu lomaviikko on alkamassa. Koemme varhaisen aamuherätyksen ja tapaamme keskiviikkoaamuna jo puoli viideltä Helsinki-Vantaalla. Lento Helsingistä Rhodokselle lähtee aamukuudelta ja perille saavutaan ennen kymmentä. Perillä odottaa upea kesäisen lämmin sää ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Ajamme Afantoun rannikolla sijaitsevaan lomakeitaaseemme, nautimme täysin siemauksin sen tarjonnasta.

Torstaina tutustumme jo antiikin ajoista olemassa olleseen Lindoksen valkoiseen kaupunkiin ja kapuamme ylös jonottamaan sen Akropoliin tutkailemaan mahtavina avautuvia merimaisemia ja tuhansia vuosia säilyneitä rakenteita. Seuraava päivä sisältää lokoisan leppoisaa ja kiireetöntä lomaohjelmaa ja tutustumista lähikylän tarjontaan.

Lauantaina suuntaamme lastenlasten kanssa vuorten yli saaren toisella puolella sijaitsevaan eläintarhaan, jossa eläimiä pääsee koskettelemaan ja syöttämään. Iltapäivän vietämme rannalla rauhoittuen, lämpimästä merivedestä nauttien ja rantaviivaa pitkin kulkiessa löytyviä meren pehmeän sileäksi hiomia kiviä keräillen.

Sunnuntaita vasten yöllä tunnen kurkussa kipua. Aamulla aloitan tavanmukaisen tehokkaat taudinestotoimet sinkkisuihkeilla ja C-vitamiineilla. Sen sunnuntain vietän sitten rauhassa Max Seeckin tuoreen ja tiheätunnelmaisen Loukko-kirjan kanssa aurinkoa ja uintia karttaen, altaan läheisyydessä mukavalla sohvalla varjoisalla verannalla. Kirjan tarina tempaisee mukaansa ja sen 358 sivua on seuraavana aamuna luettu.

Iltapäivällä suuntaamme Rhodoksen vanhaan kaupunkiin ja kuljeskelemme rauhassa sen kauppojen reunustamia kujia muutamia tunteja. Tunnollisina turisteina toki kannamme myös vastuumme vinguttamalle Visa-korttejamme kohtuullisissa määrin.

Päivällisen aikana syvänsiniselle taivaalle kohoaa täysikuu, jonka maagista veteen piirtyvää siltaa kokoonnumme ihastelemaan lomakompleksimme omassa rannassa.

Yön edetessä kohti aaamua kurkkuni tuntuu aiempaa ärtyisemmältä. Maanantaina jaksan kuitenkin lievästi flunssaisena nautiskella viimeisestä yhteisestä retkestämme. Tutustumme perhoslaaksoon, jossa ei lokakuussa enää ole perhosia. Korkealle kuljettava kävelyreitti on jo sekin kokemisen arvoinen. Iltapäivällä innostun imemään ihooni vielä viimeisen Rhodos-päiväni mahdollistamana annoksen auringonsäteitä D-vitamiineineen, nautin uimisesta suloisen lämpimässä merivedessä ja kulutan aikaa kulkemalla pitkin pitkää rantaviivaa varpaat vettä viistäen.

Upea viikko upealla kreikkalaisella saarella yhdessä lastenlasten ja heidän vanhempiensa kanssa vierähtää nopeasti. Tai minullahan se onkin päivää vaille viikko.

Tiistaina lennän Helsinkiin ja olo alkaa matkan edetessä tuntua aina vaan flunssaisemmalta.

Perille päästyäni käyn parkkitalossa vaihtamassa matkalaukut ja majoitun lentokenttähotelliin, silitän mukaan Maltalle tarvittavat autossa parkkitalon kosteudessa rypistyneet paidat ja vetäydyn ajoissa yöpuulle tautia levolla taltuttaakseni, mutta myös aamuvarhaisen lähdön ja herätyksen vuoksi.

Yö sujuu huonosti, huonommin kuin tähänastiset. Kurkku tuntuu olevan niin tukossa, että välillä säpsähdän pystyyn vetämään henkeä. Nenä oli koko illan valunut solkenaan ja lentokentän Alepasta hankkimani iso nenäliinapaketti hupeni hyvää vauhtia. Makuulle päästyä nenä tukkeutuu ja vaikeuttaa hengitystä. Yskän kohtaukset tuntuvat kestävän aina vaan pidempään. Viimein aamuneljältä nousen ylös testaamaan oloani.

Varsin pian on selvää, ettei minusta ole nyt Maltalle lähtijäksi. Pettyneenä ja vastentahtoisesti joudun ilmoittamaan matkakumppaneille havainnoistani ja vaikeasta päätöksestäni luopua matkasta. Peruutan lähtöselvityksen ja kaikki lentovaraukseni.

Kasvosuojuksen kanssa aamiaiselle mennessäni äimistytän hotellin vastaanotossa olevat kaksi henkilöä kertomuksellani: ”Olin lähdössä aamulla Maltalle, mutta nyt jouduin flunssani vuoksi peruuttamaan matkani. Minulla ei ole avaimia kotiin, joten en voi lähteä vielä kotiin. Vaimoni tulee iltapäivällä Rhodokselta ja hänellä on kodinavaimet. Voisinko mitenkään pitää hotellihuoneen hänen saapumiseensa saakka, jottei tarvitse flunssaisena julkisissa tiloissa odotella?” Lupaavat oudosti toinen toisiinsa katsahdettuaan, että saan pitää huoneen.

Lopulta siis alunperinkin kovin vaikeasti toteutettavalta näyttänyt matka Maltalle osoittautuu mahdottomaksi toteuttaa. Kolmen päivän Maltan matka muuttuu yhdeksi vuorokaudeksi Vantaalaisessa lentokenttähotellissa. Kun viimein pääsen kotiin, yskin taukoamatta ja odotan saunan lämpeämistä. Ihailen ikkunasta avautuvaa ruskan värien täyttämää vasten pilvetöntä taivasta avautuvaa maisemaa. Kosteassa ja miedossa löylyssä aion itseäni seuraavaksi helliä.

Maltalle voin varmasti vielä matkustaa joskus myöhemmin.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s