Alueellisilla alueilla alueittain paikallisesti

Elämää kaksikielisellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella – kun haetaan vammaispalveluja ruotsiksi

Kela hylkää alkuvuodesta meidän Robinin puheterapiahakemuksen. Robin on ruotsinkielinen. Ystävällinen virkailija Kelasta soittaa ruotsiksi ja kertoo, että tätä palvelua kannattaa nyt hakea kotikunnasta, siis hyvinvointialueelta. Kaksikielisen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen nettisivuilta löytyy ruotsinkielinen lomake, jolla palvelua voi hakea. Lomakkeen yläkulmassa kehotetaan lähettämään hakemus Espooseen Kamreerintien osoitteeseen. Hakemus täytetään ja lähetetään 22. helmikuuta.

Tänään (17.3.) soittaa ruotsia puhuva sosiaalityöntekijä Siuntiosta. Hän kertoo soittavansa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Inkoo-Siuntio -alueelta. Hän soittaa, koska Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Vihti-Karkkila -alueen vihtiläinen sosiaalityöntekijä, joka ei ymmärrä ruotsia on pyytänyt häntä puolestaan soittamaan. Tämä Vihti-Karkkila -alueen vihtiläinen sosiaalityöntekijä oli vastaanottanut tuon Espoon Kamreetintien osoitteeseen lähetetyn hakemuksen, mutta ei kyennyt sen perusteella päätöstä tekemään, koska ei ymmärtänyt mitä lomakkeella haettiin. Siksi hän pyysi kollegaansa soittamaan ruotsiksi ja selvittämään mitä nyt haetaan ja miksi. 

Se selvitys kyllä löytyy siitä Espoon Kamreerintien osoitteeseen lähetetyltä lomakkeeltakin, jolla palvelua haetaan. Sitä paitsi sama ruotsia taitamaton vihtiläinen sosiaalityöntekijä on muutama viikko sitten soittanut meille suomeksi ja silloin puhutut asiat tulivat selviksi suomen kielellä. Hän olisi vallan mainiosti voinut itsekin soittaa ja puhua suomea. Nyt sen sijaan täytyy selittää kohta 32-vuotta vammaispalvelujen piirissä olleen Robinin asiaa henkilölle, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä Robinin vammaisuudesta taikka hänen sen vuoksi tarvitsemistaan ja aiemmin myönnetyistä vammaispalveluista. 

Inkoo-Siuntio -alueen ruotsia ymmärtävä ja puhuva sosiaalityöntekijä osaa valistaa meitä, ettei lomaketta olisi ollenkaan kuulunut Espoosen lähettää, koska Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluhakemukset käsitellään paikallisesti – tai siis oikeastaan hyvinvointialueen eri alueellisilla alueilla alueittain paikallisesti. Hän tietää kertoa, että oikeastaan tämänkin heidän Inkoo-Siuntio -alueensa päätökset tehdään Lohjalla. Mutta Vihti-Karkkila -alueella Vihtiä kotipaikkanaan pitävän osalta Vihdissä, alueen vihtiläisen sosiaalityöntekijän toimesta.

Robinin kotikunta on Vihti, joten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Vihti-Karkkila -alueen vihtiläinen sosiaalityöntekijä tekee hakemuksen perusteella päätöksen. Meille myös kerrotaan, että päätöksen teossakin kuluu nyt enemmän aikaa, kun hakemus on kiertänyt Espoon kautta. Saatuaan vastaukset kysymyksiinsä ja siis selvityksen hakemukseen, hän lupaa välittää saamansa tiedon kollegalleen, Vihti-Karkkila -alueen vihtiläiselle sosiaalityöntekijälle.

Olen ymmälläni. Tämän hakemuksen käsittelystä käydyssä puhelinkeskustelussa on mainittu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kymmenestä kunnasta yli puolet. Ilman mainintaa jäivät vain Kauniainen, Kirkkonummi, Raasepori ja Hanko.

Ihmettelen, miksi nettisivuilla kehotetaan lähettämään lomake Espoon Kamreerintielle, jos kerran näin ei kuulu tehdä? Miksi ruotsinkielinen hakemus toimitetaan päätettäväksi sosiaalityöntekijälle, joka ei ruotsia lainkaan ymmärrä? Miksi hyvinvointialueen vammaispalvelut toimii paikkakunnittain, niin kuin ei mitään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta olisi olemassakaan? Miksei hyvinvointialueen ruotsinkielistä väestönosaa varten ole vammaispalveluissa omaa ruotsia puhuvaa henkilökuntaa? Miksi vammaispalvelujen nettisivujen informaatio on niin puutteellista ja suorastaan harhaanjohtavaa?

Milloin hyvinvointialueella on ajateltu saada vammaispalvelut toimiviksi?