– tarinaa ja tuntemuksia terveydestä ja kokemuksia terveydenhuollon palveluista, osa 25. Kaikilla tarinoilla on alkunsa. Kaikilla niillä on myös loppunsa. Olen viimeiset neljä kuukautta julkaissut näitä blogikirjoituksia alaotsikolla ”Tarinaa ja tuntemuksia terveydestä ja kokemuksia terveydenhuollon palveluista”. Kirjoitan pääosin omista henkilökohtaisista tuntemuksistani ja subjektiivisista kokemuksistani terveydenhuoltojärjestelmän asiakkaana. Tämän kokemusmatkani kokonaisuudessa on blogitekstejä jo kaksikymmentäneljä kappaletta. NytJatka artikkelin ”Eturauhassyöpä ja elämä, mahdollisuuden matka ” lukemista
Avainsana-arkisto: pelko
Kivuitta kotiin, osastolta omaan olkkariin
– tarinaa ja tuntemuksia terveydestä ja kokemuksia terveydenhuollon palveluista, osa 23. On perjantai-ilta. Olen Peijaksen sairaalan kirurgisella vuodeosastolla. Aiemmin päivällä olin suunnitellusti RALP-leikkauksessa. Pääsin pitkän päivän päätteeksi osastolle illan suussa. Leikkaus tehtiin minulla aiemmin todetun eturauhassyövän vuoksi. RALP-leikkaus on vakiintunut menetelmä paikallisen eturauhassyövän hoidossa. HUSin alueella nämä leikkaukset on keskitetty Peijaksen sairaalaan. ”Paikallisen eturauhassyövän hoidossaJatka artikkelin ”Kivuitta kotiin, osastolta omaan olkkariin” lukemista
Preppausta puhelimessa, omapolun opas, pieni paniikki
– tarinaa ja tuntemuksia terveydestä ja kokemuksia terveydenhuollon palveluista, osa 21. Perjantaiaamu, vielä viikko aikaa leikkaukseen. Aurinkoinen sää jatkuu. Kohta kymmenen jälkeen soittaa sairaanhoitaja Peijaksen sairaalan Urologian poliklinikalta. Käymme yhdessä läpi leikkaukseen liittyvän valmistautumisen. Clopidrogel on nyt tauolla leikkaukseen saakka. Edellisenä päivänä saa syödä normaalisti, kuusi tuntia ennen leikkausta on oltava ravinnotta. Kirurgian poliklinikka neloselleJatka artikkelin ”Preppausta puhelimessa, omapolun opas, pieni paniikki” lukemista
Pilkahdus pelkoa, rentouttavia romaaneja, kuvauksia ja kokouksia
– tarinaa ja tuntemuksia terveydestä ja kokemuksia terveydenhuollon palveluista, osa 16. Ollaan maaliskuun puolivälissä. Maanantaina on mitä upein talvinen keli lähtiessäni kohta aamuyhdeksän jälkeen lenkille. Pakkasta viisi astetta, aamulla oli kaksitoista. Alkumatkan polkuosuudella näen pelkästään eläinten jälkiä. Hyvän polun ovat lumipyryn jälkeen peurat, jänikset ja ketut tallanneet. Salmin ulkoilualueen pelto-osuudella aurinko paistaa, on täysin tyyntä.Jatka artikkelin ”Pilkahdus pelkoa, rentouttavia romaaneja, kuvauksia ja kokouksia” lukemista
JYRKI PINOMAA 